Kirjoitus julkaistiin alun perin Kauppalehden Debatti-osiossa 15.2.2021.
Koko maailma on seurannut viime viikoilla kohua herättänyttä Wallstreetbets-tapahtumasarjaa. Osakemarkkinoita ennenäkemättömällä tavalla ravistellut ilmiö kyseenalaistaa markkinafundamentit ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesin, samalla alleviivaten digitalisaation vaikutusta sijoittamiseen. Olemme tilanteessa, jossa vakiintuneita sääntöjä ja olettamia kirjoitetaan uudelleen jopa pysyvästi.
Viimeistään nyt on selvää, että digitalisaatio on tehnyt osakesijoittamisesta kaikille saavutettavaa ja samalla aiempaa epävakaampaa. Valtavirtaan noussut sijoituskeskustelu ja sosiaalinen media sekä nykyaikaiset sijoitusteknologiat ja -palvelut ovat tuoneet yhä useamman ensikertalaisen sijoittamisen pariin. Tietoisuus ja sitä myöten kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut kaikissa kansanryhmissä, mikä on lähtökohtaisesti positiivinen ja kannustettava kehityssuunta.
Kun sijoittamiseen liittyvää informaatiota on tarjolla aiempaa enemmän, sen ympärille muodostuu kuplia, joilla on markkinaliikehdintään ulottuvia vaikutuksia. Jos yhtälöön lisätään suoria osakesijoituksia monimutkaisempia sijoitusluokkia ja ammattilaistason instrumentteja, sijoitusymmärryksen ja tiedon merkitys kasvaa. Sama koskee lyhyeksi myymistä, johon moni rivisijoittaja havahtui Wallstreetbets-keskustelun myötä. Osa hyötyi ilmiöstä, osa kärsi tappioita, mutta ero voittajien ja häviäjien välillä saattoi olla enemmän kiinni sattumasta kuin oman sijoitusstrategian mukaisista valinnoista.
Wallstreetbetsin kaltaiset ilmiöt ovat siis sijoittamisen demokratisoitumisen kääntöpuoli, koska ne osaltaan vähentävät sijoittamisen houkuttelevuutta. Riskit kasvavat ja päätöksenteko vaikeutuu, jos tavoitteellisesta, pitkäjänteisestä sijoittamisesta tulee vaaranhakuista vedonlyöntiä, ”betsaamista”.
Sama kehityskulku ja uudet sijoitusteknologiat ovat kuitenkin tuoneet saataville vaihtoehtoisia sijoitusluokkia ja hajautusmahdollisuuksia osakkeiden rinnalle. Tiedämme, että markkinaheilahduksissa keskimäärin parhaiten pärjänneet toimijat ovat aina sijoittaneet myös osakemarkkinoiden ulkopuolelle, joten markkinariskiä voi parhaiten torjua hajauttamalla sijoituksia erilaisiin omaisuusluokkiin, jotka eivät korreloi keskenään.
Näihin omaisuusluokkiin lukeutuvat muun muassa kiinteistöt, jotka tasaavat salkun volatiliteettia, mutta tarjoavat kohtuullista tuottoa. Tästä esimerkkinä ovat kiinteistövakuudelliset yrityslainat, joihin on viimeisen kahdeksan kuukauden aikana sijoitettu jo 100 miljoonaa euroa pelkästään EstateGurun kautta. Sijoittamisen houkuttelevuus kasvaa, kun kukaan ei lyö vetoa velkasuhteen lopputuloksesta, ja siksi tarvitaan vaihtoehtoisia sijoituskohteita, jotka eivät ole suoraan yhteydessä osakemarkkinoihin.
Tulevaisuudessa sijoittaminen on yhä monimuotoisempaa ja yhä harvempien yksinoikeus, mutta vaihtoehtojen lisääntyessä kehityksen tulee konkretisoitua myös sijoitusosaamiseen. Lainatakseni vanhaa sananlaskua, tieto on valtaa, ja se pätee erityisesti sijoitusmarkkinoilla.
Matti Vansén
Maajohtaja
EstateGuru Finland
